Ollaanko perkeleitä toisillemme ja päästetään helvetti irti? Lyödään tikareita toistemme rintaan eikä emmitä sekuntiakaan. Ruoskitaan selkänahat verille ja joudutaan äärimmilleen vihasta. Henkisen väkivallan otteilla raahataan toisemme Tuonelan porteille. Ylpeinä teoistamme. Rikki revittyinä. Käännetään joka ikinen paha päivä toisiamme vastaan ja painetaan ne mustiin sydämiimme. Kunnes varjomme itkevät ja loput ääriviivamme kovettuvat iäksi. Liekit katseessamme sammuvat tuhkaksi. Uusien tuhojen alkupaloiksi.
Merkinnät RSS-syötteenä